ENSIMMÄINEN YHTEISHAKU TAKANA – MILLAISIA TULOKSIA SIITÄ TULI

Tämän kevään ensimmäinen yhteishalu on päättynyt ja ensimmäiset tulokset hausta ovat saatavilla. Tässä blogissa tarkastelen millaisia tuloksia haku tuotti tilastollisesti. Lisäksi tiivistän millaista keskustelu yhteishaun tulokset herättivät mediassa ja mitä keskustelusta pitäisi päätellä.

Ensimmäinen yhteishaku saavutti hyvän suosion opiskelupaikan hakijoiden keskuudessa.

ENSIMMÄISESSÄ YHTEISHAUSSA VOIMAKAS HAKIJAMÄÄRIEN KASVU

Tänä keväänä yliopistot yhdistivät kansainvälisten ohjelmiensa hakuajat. Aikaisemmin hakuaika kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin oli jokaisen yliopiston itse määriteltävissä. Yliopistot pystyivät hakuaikojen ja valintojen julkaisujen avulla hieman taktikoimaan valinnoissa. Jouhevan valintaprosessin yliopistot hyötyivät yksilöllisyydestä. Ne pystyivät tiedottamaan valinnan tuloksista nopeasti ja saivat sitoutettua hakijat opiskelijoikseen. Lisäksi aiemmin suomalaiset opiskelijat tunsivat heikommin mahdollisuutensa hakea kevään ensimmäisissä hauissa yliopistoon.

Nykyisin nuorten keskuudessa englanninkielisen tutkinnon suorittaminen ei ole kynnyskysymys vaan voi vaikuttaa aivan yhtä luontevalta vaihtoehdolta kuin suomen- tai ruotsinkielinenkin tutkinto. Tänä keväänä yliopistojen yhdenmukaistettua aikataulunsa myös tietoisuus suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuudesta hakeutua yliopistoon myös tässä haussa parani. Tietoisuus näkyi suoraan hakeutuneiden opiskelijoiden määrässä. Moni yliopisto uutisoi hakijoiden määrän voimakkaasta noususta, jopa tuplautumisesta. Yhteensä hakijoita oli yli 20 000. Hakijoiden määrä nousi Opetushallituksen mukaan noin 8000 hakijalla. Onneksi myös haettavia aloituspaikkoja oli lähes tuplasti enemmän. Viime vuonna paikkoja oli haussa 2300, kun taas tänä keväänä opiskelijoille oli tarjolla 4700 aloituspaikkaa.

”…aiemmin suomalaiset opiskelijat tunsivat heikommin mahdollisuutensa hakea kevään ensimmäisissä hauissa yliopistoon.”

KAUPPATIETEET KIINNOSTAVAT

Keväällä tiukin kilpailu opiskelupaikoista tehdään taiteiden ja kulttuurin aloilla. Jokaista taiteen ja kulttuurin alan opiskelupaikkaa hakee noin 15,4 hakijaa. Kaikista todennäköisimmin opiskelupaikan kevään ensimmäisessä yhteishaussa saa humanistiselle alalle. Siinä hakijoita yhtä opiskelupaikkaa kohden on vain 2,8.

Kevään ensimmäisessä haussa kauppatieteelliset kansainväliset tutkinto-ohjelmat tuntuivat herättävän eniten mielenkiintoa. Jyväskylän yliopisto tiedotti kauppakorkeakoulunsa tutkinto-ohjelmien keränneen noin puolet hakijamäärästä. Haussa olleet neljä kansainvälistä ohjelmaa kasvattivat hakijamääräänsä ja olivat yliopiston kevään ensimmäisen haun suosituimmat ohjelmat. (https://www.jyu.fi/jsbe/fi/ajankohtaista/uutiset/kauppakorkeakoulun-kansainvaliset-maisteriohjelmat-jalleen-suosituimpia-joka-ohjelman-hakijamaarassa-kasvua)

Kauppatieteen oli suosituin hakukohde kevään ensimmäisessä yhteishaussa.

Myös Turun yliopisto tiedotti hakijamäärän noususta. Turussakin suosituin hakukohde oli kauppatieteellinen. Samaa linjaa noudatti Vaasan yliopiston ensimmäinen yhteishaku, jossa suosituimpana linjana oli International Business.  

MITÄ ENSIMMÄISEN YHTEISHAUN SUURESTA SUOSIOSTA PITÄISI AJATELLA?

Mediassa ensimmäisen yhteishaun hakijamäärät eivät ylittäneet suurta kynnystä. Suuret tiedotusvälineet kuten esimerkiksi Helsingin sanomat uutisoi hakutuloksista nostaen esiin ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostuksen suomalaisia korkeakouluja kohtaan (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006385968.html). Jutussa ei kuitenkaan viitattu ulkomaisten opiskelijoiden määrään hakijoiden joukosta. Epäilenkin, että hakijamäärän nousuun ei varsinaisesti vaikuta ulkomaisten opiskelijoiden löytäminen suomaisiin korkeakouluihin, vaan suomalaisten opiskelijoiden havahtuminen siihen, että alkuvuodesta on tarjolla opiskelupaikkoja mielenkiintoisiin tutkinto-ohjelmiin. Valistuneet hakijat ovat myös laskelmoineet, että alkuvuoden haussa jaossa oleviin opiskelupaikkoihin voi olla helpompi päästä kiinni kuin kevään muissa hauissa.

Hilealaisten keskuudessa kahvipöytäkeskustelua herätti kysymys siitä mikä nykypäivänä tekee tutkinnosta kansainvälisen? Määrittääkö kansainvälisyyden tutkinnon sisältö, se että siinä käsitellään asioita kansainvälisessä kontekstissa. Vai, että opetuskielenä käytetään englantia. Kahvihetkellä pohdittiin myös mennyttä aikaa, jolloin määritelmä kansainvälisestä tutkinto-ohjelmasta oli se, että siinä opiskelevat henkilöt edustivat erilaisia taustoja ja kulttuureja. Mitä mieltä sinä olet asiasta?

Oli niin tai näin, on hienoa että opiskelupaikan saamiseen löytyy monenlaisia reittejä ja moneen aikaan vuodesta. Suuri osa ylioppilaskirjoitusvuotena opiskelupaikkaa tavoittelevista nuorista ei saa aloituspaikkaa. Monipuoliset väylät korkeakouluopintoihin mahdollistavat tarkempien suunnitelmien tekemisen ja jokaiselle sopivan etenemispolun löytämisen. Siinä me Hilealaiset olemme loistava apu! Kysy meiltä uraohjausta ja anna meidän auttaa sinut kiinni opiskelupaikkaan.

Ohessa vielä tärkeimmät poiminnat kevään ensimmäisestä yhteishausta:

  1. Opiskelupaikat ja opiskeltavat tutkinto-ohjelmat lähes kaksinkertaistuivat
  2. Suomalaiset löysivät kansainvälisten tutkinto-ohjelmien yhteishaun hienosti
  3. Kansainvälisyys opinnoissa kasvaa, pidä siis huoli kielitaidostasi jo opiskelun alkumetreiltä saakka!

Jään mielenkiinnolla seuraamaan seuraavia kevään yhteishaun vaiheita.

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt mukana kevään yhteishaun etenemisestä!

Heli